EU:n pitää panostaa tutkimukseen
Vain muutama sukupolvi sitten Suomi oli sodista toipuva, köyhä maa. Tänään löydämme itsemme maailman merkittävimpien elämänlaatua mittaavien tutkimusten kärjestä. Matka on ollut mahdollinen harvinaisen kollektiivisen tahdonvoiman, kovan työn ja pohjoismaisen hyvinvointimallin ansiosta. Yksi tämän mallin kulmakivistä on koulutus ja sen arvostus.
Tulevaisuudessa haasteet ovat toivottavasti vähemmän dramaattisia, mutta Suomen jatkuvan menestyksen avaimet ovat samat - koulutus, osaaminen ja tutkimus. Minä haluan, että Suomi on maa, jossa tehdään uraauurtavaa tutkimusta, maa, joka houkuttelee maailman terävimpiä aivoja.
EU-jäsenyydellä on ollut monia myönteisiä vaikutuksia myös tiedeyhteisölle. EU-rahoitus täydentää tutkimusta ja kehitystä koskevaa kansallista rahoitusta. Ilman sitä, moni kotimainen tutkimusprojekti olisi jäänyt toteutumatta. Suomi hyödyntää kuitenkin EU-rahoitusta keskivertoa vähemmän useiden muiden maiden hyödyntäessä EU:n tarjoamia mahdollisuuksia.
Euroopan parlamentti teki kevään viimeisessä istunnossaan tärkeän tutkimukseen liittyvän päätöksen - 120 miljardia euron panostuksen Horizon Europe-ohjelmaan vuosille 2021-2027. Horizon antaa EU:lle mahdollisuuden tukea ja tutkimus- ja innovaatiohankkeita ympäri Eurooppaa.
Tulevaisuudessa on tärkeä varmistaa, että tutkimusrahoitusta myönnetään tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden perusteella, ei esimerkiksi EU:n yhtenäisyyden vahvistamiseksi tai paikkaamaan jäsenmaiden omia leikkauksia. Jäsenmaiden tulee tulevaisuudessakin itse panostaa koulutukseen, sivistykseen ja tutkimukseen. Näitä investointeja voidaan EU-rahoituksella täydentää ja laajentaa.
Suomi ei tule koskaan kilpailemaan matalilla palkoilla. Myös tulevaisuudessa sivistys ja osaaminen ovat vahvimmat valttimme. Tutkimuksen avulla ei ainoastaan luoda uutta tietoa, vaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja. Siksi haluan työskennellä vahvemman EU-yhteistyön puolesta tutkimuksen saralla.
