Brexit ja Euroopan tulevaisuus
Sunnuntaina 26.5. Eurooppa menee vaaliuurnille valitsemaan uudet europarlamentaarikot. Aiheista, joita myös minä olen nostanut esille kampanjassani, on keskusteltu aktiivisesti: ilmasto, ihmisoikeudet ja sisämarkkinoiden kehitys. Samaan aikaan Euroopan politiikan yllä on kuitenkin myös varjo: Iso-Britannian eroaminen EU:sta, eli brexit. Brexit on toivottavasti viimeinen luku viimeisten vuosien EU-tarinaan, jota populistit ympäri Euroopan ovat onnistuneet dominoimaan.
Brexit-kampanja pari vuotta sitten oli täynnä paitsi valheellista tietoja myös puhtaita valheita. Brittiläiset populistit, kärjessä Nigel Farage ja Boris Johnson, lupasivat 350 miljoonaa puntaa viikossa lisää terveydenhuoltoon ja parempiin kauppasopimuksiin. Samaa sanomaa käytettiin perussuomalaisten toimesta täällä Suomessa: Äänestä Suomi takaisin - Rösta Finland tillbaka.
Populistien sanoma itsessään on selkeä: äänestä meitä niin käännämme kellon taaksepäin aikaan, kun ei tarvinnut huolehtia maahanmuutosta, naisten oikeuksista, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä tai ilmastonmuutoksesta. Ongelmana on kuitenkin se, että kellon siirtäminen menneeseen ei ole mahdollista tai edes toivottavaa.
Vaikka edessämme on haasteita, melkeinpä jokaisen hyvinvointimittarin mukaan voimme paremmin kuin koskaan ennen. Elämme pidempään kuin aiemmin, lapsikuolleisuus on laskenut, keski-ja mediaanitulot ovat kasvaneet sekä vähemmän ihmisiä kuolee nälkään. Tähän kehitykseen on monta syytä, joista voisin tässä nimetä esimerkiksi tieteelliset edistysaskeleet, demokratian laajeneminen sekä paremmin koulutettu kansa.
Meille eurooppalaisille on yhteistyö naapurimaiden kanssa ollut yksi tärkeimmistä syistä edistysaskeliin. Yli 70 vuoden ajan on Eurooppa elänyt rauhassa. Koskaan aiemmin ei rauha ole vallinnut yhtäjaksoisesti näin pitkään meidän maanosassamme. Aiemmin surmasimme toisiamme vallihautoihin. Tänään ratkaisemme erimielisyydet ja konfliktit neuvottelupöydän ääressä oikeusvaltio- ja demokratian periaatteet edellä - ilman että ihmisoikeudet kärsivät.
Usein saamme lukea EU:n tehneen yhtä sun toista. Minusta on kuitenkin tärkeää muistaa, että Euroopan Unioni on enemmän kuin byrokraatteja puvuissaan tai direktiivejä kurkuista. EU:ssa on kyse siitä, että konfliktien sijaan valitsemme yhteistyön sekä siitä, että epäluottamuksen sijaan ratkaisemme ongelmat yhdessä.
Jos lähdemme ajassa taaksepäin kulkemisen tielle, asiat muuttuvat huonommiksi. Jos valitsemme ristiriidat yhteistyön sijaan tai valitsemme sisäänpäinkääntyneisyyden suvaitsevaisuuden sijaan, rajoitamme niin omia kuin lastemme mahdollisuuksia. Se on juuri sitä, mitä populistit haluavat. Se on sitä, mikä valitettavasti näyttää tällä hetkellä tapahtuvan Isossa-Britanniassa.
