Yrittäjyys 2.0
Turun Sanomat, 6.9.2014:
Tänään vietämme Suomessa Yrittäjän päivää. Kun sana yritys mainitaan, monen ajatukset kohdistuvat suuryrityksiin. Yrityksistämme suurin osa eivät kuitenkaan ole suuria, vaan yli 90 % ovat keskisuuria tai pieniä. Käsityksemme yrityksistä vaikuttavat myös elinkeinopolitiikkaamme ja jo pitkään on priorisoitu ja suosittu isoja yrityksiä. Elinkeinoelämä ei kuitenkaan näytä samalta kuin kymmenen vuotta sitten ja politiikan pitäisi muuttua sen myötä.
Vanha teollisuuden rakenne on jakanut työmarkkinat työnantajiin ja palkansaajiin. Tässä jaottelussa syntyy kuva epäpersoonallisista yrityksistä jotka ainoastaan tavoittelevat voittoa. Liian helposti unohdetaan että myös hiuksemme leikkaava kampaaja on yrittäjä, kuten myös suosikkiravintolamme ravintoloitsija ja kalastaja joka tuo tuoretta kalaa kauppaan. Liian helposti unohdetaan yrittäjien olevan ihmisiä, ihmisiä jotka takaavat että meillä on työpaikkoja jonne mennä. Jos yritykset pystyvät kasvuun, tuo se myös lisää verotuloja ja pitkällä tähtäimellä enemmän hyvinvointia jaettavaksi.
Kuva työmarkkinoista on muututtava, jotta Suomi olisi menestyksekäs ja työllisyys nousujohteista. Tällä hetkellä meillä on työmarkkinapolitiikka joka takaa palkansaajan oikeudet, mutta luo yrityksille suuren riskin rekrytoida. On erittäin tärkeää taata työntekijän oikeudet, mutta siitä ei saa tulla este paremmille ja uusille rakenteille.
RKP-nuoret näkee paljon tilaa lisätylle joustavuudelle työehdoissa ja Suomi voisikin ottaa mallia Tanskasta. Tanskan mallissa yhdistyvät vähemmän säännellyt työehdot ja vahvempi perusturva julkiselta sektorilta ja näin on onnistuttu luomaan paljon uusia työpaikkoja. RKP-nuoret näkevät samanlaisia positiivisia vaikutuksia negatiivisen tuloverotuksen mallissa. Se on tietynlainen progressiivisen kansalaispalkka, jonka koko pienenee kun tulot nousevat.
Toisenlaisten työmarkkinoiden lisäksi tarvitaan myös uudistuksia yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tarvitsemme verojärjestelmän, joka lisää yritysten mahdollisuutta kasvaa ja investoida. Pienyrityksiin vaikuttava arvonlisävero on muutettava nostamalla rajaa 50 000 euroon. Tällä hetkellä yrityksen on 8500 euron rajan saavuttaessaan tuplattava liikevaihtonsa päästäksensä samoihin tuloksiin kuin ennen arvonlisäveron velvoitetta. 8 500 euron raja on yksi Euroopan matalammista. Tämä on suoranainen este lisätylle kasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.
Suomi on muuttunut ja politiikan on muututtava sen mukana. On tärkeää uskaltaa kyseenalaistaa nykyiset rakenteet, vain siten voimme löytää uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Yritykset tekevät sitä koko ajan, päättäjien ja työmarkkinaosapuolten on korkea aika ottaa heistä mallia.
